Syksyn koleat säät vaativat lenkkeilyttämään chihuja. Pennut ja nuoret koirat tarvitsevat liikuntaa oppiakseen sisäsiisteiksi ja  oppiakseen asioita ympäristöstään. Mahdolliset tulevat emot tarvitsevat hyvän yleiskunnon pystyäkseen helposti käymään läpi pennutuksen rasitukset. Urokset tarvitsevat virikkeitä kodin ulkopuolelta etteivät rupea tappelemaan keskenään. Vanhuskoirat tarvitsevat liikuntaa pitääkseen yllä hyvää peruskuntoa, jotteivät vanhenisi liian nopeasti. Eli kaiken ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat koirat tarvitsevat liikuntaa. Jos ulkoilutat vain yhden tai pari koiraa kerrallaan, miten valitset koirat lenkille? Vai käytätkö tunteja päivässä koirien ulkoiluttamiseen?

Minulle on nykyään tosi vaikeaa ulkoilla vain yhden koiran kanssa. Se on suorastaan ahdistavaa, kun tiedän kotona odottavan lauma muita, jotka olisivat halunneet tulla mukaan. Joskus se on kuitenkin pakollista koiran opettamisen ja kouluttamisen kannalta. Yleensä minulla on vähintään kaksi – kolme koiraa mukana, koulutustilanteissakin. Normaalille lenkille mukaan lähtee yleensä viisi koiraa. Tällöin hihnat pysyvät vielä kohtuullisessa järjestyksessä pysähtyessäkin ja yhtä koirista voi ulkoiluttaa vaikka Flexissä. Tällöin ulkoilu on kaikkien kannalta vielä miellyttävää ja rentouttavaa. Joskus ulkoilutan hihnassa kymmenenkin koiraa. Tällöin teemme yleensä lyhyemmän lenkin alueella, jossa on hyvät mahdollisuudet väistää vastaantulijoita viheralueille lenkin kaikissa vaiheissa.

Isomman lauman lenkittämisessä yhtä aikaa on muutama perussääntö:

•  Kaikkien pitää liikkua yhtä aikaa ja pysähtyä yhtä aikaa tarvittaessa. Itse käytän käskyjä ”Hop-Hop” ja ”Seis”. Koirat liikkuvat viuhkana taluttajansa edellä pitkähköllä hihnalla.
• Liikkumista helpottaa, jos kaikilla koirilla on yhtä pitkät hihnat, sekä kaulapannat tai sellaiset valjaat, joissa lukko on selässä kiinni valjaassa. Eli mikään valjassysteemi ei tee kenenkään hihnasta muita pidempää. Hihnoista pidetään kiinni varresta, kaikkia yhtä pitkän matkan päästä, ei hihnan lenkistä.
• Pysähdyttäessä hihnat kerätään lyhyelle, kaikille yhtä pitkäksi tai nostetaan korkealle pystyyn, jotta eivät mene kovin solmuun koirien liikehtiessä paikoillaan. Liikkeelle lähdettäessä hihnat selvitetään. Tähän tarvitaan kaksi kättä. Hihnoja voi joutua selvittelemään myös liikkumisen aikana. Solmut on avattava heti niiden syntyessä.
• Jos koira pääsee irti, pysähdytään ja kutsutaan koira luokse.

Näillä perusasioilla pärjää pitkälle.

Ongelmia syntyy varmaan eniten lauman kohdatessa jonkin häiriötekijän. Vastaan tulee vieras koira tai jokin muu aiheuttaa voimakkaita tunteita laumassa.

Varsin hyvin toimivia menetelmiä lauman hallintaan on kolme kappaletta:

• Taluttaja pysäyttää koirat seisomaan paikoilleen ”Seis” -käskyllä sopivan välimatkan päähän häiriötekijästä. Ja antaa siten tilaa häiriötekijälle ohittaa lauma rauhallisesti. Taluttajan tulee itse tietää mikä on se etäisyys, jolla oma lauma pysyy rauhallisena.
  
  
• Taluttaja astuu koirien kanssa syrjään pääväylältä pyytäen koiria ottamaan kontaktin taluttajaan antaen samalla tilaa häiriötekijälle ohittaa lauma rauhassa. Nopein ja kenties helpoin tapa saada koko lauma kiinnostumaan taluttajasta on ruokkia koiria herkulla niin kauan kuin taluttaja haluaa pitää koirien kiinnostuksen itsessään. Koko lauman palkitseminen yhtäaikaisesti onnistuu oikeastaan vain palkitsemalla koiria herkuilla maahan.
  
  
• Taluttaja kehottaa koiria liikkumaan etenpäin välittämättä kohteesta ”Hop-Hop” käskyllä.

Lauman kanssa lenkkeillessä tulee ohjaajan saada kontakti koko laumaan yhtäaikaisesti aina tarvittaessa. Tämä tapahtuu yhteiskäskyllä ja palkitsemisella oikeasta toiminnasta koko laumaa yhtäaikaisesti maahan* ohjaajan ja lauman väliin. Ohjaajan asento on normaalin ryhdikäs ja rento.

Palkinto tulisi antaa laumassakin mahdollisimman pian oikeasta suorituksesta, eli tässä tapauksesta kontaktin ottamisesta ja pitämisestä ohjaajaan. Sitä mukaan, kun koirat tietävät mitä tulossa on ja malttavat pitää kontaktia, voidaan koirien hieman antaa odottaa palkintoaan.

Steven Whiten mukaan palkinnon odottaminen on koiralle usein palkitsevampaa kuin itse palkinnon saaminen. Joten kannattaa pyrkiä siihen, että koirat osaisivat hieman odottaa palkintoaan. Kun koira osaa odottaa palkintoaan, on mahdollista palkita jokainen koira yksitellen vuoronperään esim. kuraisilla ilmoilla. Ja toisaalta koirat eivät tule liian kylläisiksi liian nopeasti vaan herkut motivoisivat tarvittaessa koko lenkin ajan.

Meillä yhteiskäskynä kontaktin ottamiseen toimii sana ”täällä” ja herkkupussin rapina. Palkinto ripotellaan maahan koko laumalle yhtäaikaisesti ilman että kontaktista varsinaisesti tarvitsee luopua. Koira pystyy helposti nostamaan katseensa  takaisin ohjaajaan löydettyään palkinnon.

*Maahan palkitseminen on mukaelma Steven Whiten (K9 police – ProActive dog training) opeista, joita käytetään yksittäisen koiran koulutuksessa.

Meillä on tällä hetkellä 10 chihuahuaa. Moni olettaa ettei koiria lenkkeilytetä koskaan yhtä aikaa. Näin kuitenkin usein tapahtuu ja kaikki ovat saaneet mielekästä ulkoilua kerralla. Tällä hetkellä käytössä olevat viisi ja viisi chihua vuoropäivinä tuntuu lasten leikiltä. Pentujen opettaminen ulkoilemaan isommassa laumassa on laumassa sellainen sisään ajon paikka. Nytkin molemmissa ulkoiluryhmissä on kaksi pentua – yhteensä siis neljä uutta pentua, joilla on vielä oppimista ulkoilusta suuremmassa laumassa. Lisäksi toisessa ryhmässä ulkoilevat kaikki pojat ja toisessa juoksulla olevat tytöt.

Lupailin joskus aiemmin (http://katrixdesign.blogspot.com) tekeväni verkkokurssin koirien joukkotreenauksesta tai ainakin ulkoilusta suuremmalla porukalla. Elämäntilanteet muuttuvat, joten verkkokurssia ei ole tulossa. Kaikkien iloksi ja koiralauman omistajien elämän helpottamiseksi jaan kuitenkin tärkeimpiä vinkkejä lauman kanssa elämiseen ja ulkoiluun blogikirjoituksissani alkaen nyt.

Perusasiat kohdilleen laumassa

Ihan ensimmäiseksi täytyy todeta ettei kymmenen koiran yhtä aikaiseen ulkoiluttamiseen mahdu kovin montaa ongelmakoiraa. Koirat eivät voi olla kovin tappeluherkkiä, koska laumassa tyhmyys tiivistyy – tapahtui mitä tahansa. Yksittäinen haastavampi koira voi kuitenkin toimia ryhmässä, kunhan ensin opettaa muun lauman toimimaan ohjaajan ohjeiden mukaan. Itsellänikin on usein kokematon pentu matkassa mukana, joka vasta opettelee lauman mukana liikkumista omistajan johdolla.

Koirat eivät saa tapella ruoasta, koska käyttämäni koulutusmenetelmät perustuvat positiivisen vahvistamisen kautta tapahtuvaan oppimiseen.

Lisäksi kannattaa miettiä onko ulkoilureitti sen verran tilava, että pystyt antamaan tilaa muille kanssaliikkujille koiralaumasi kanssa. Kymmenen suuren rodun edustajaa vie tilaa jalkakäytävältä huomattavasti enemmän kuin kymmenen tiiviisti omistajansa viereen asettunutta maailman pienimmän rodun edustajaa.

Mikä on sinun ja koiriesi maksimi määrä, jolloin ulkoilu tuottaa sinulle iloa ja kanssakulkijat luovat ihailevia silmäyksiä? Onko ahtaissa paikoissa mahdollisuutta väistää puistoalueille tai vähäliikenteiselle kadulle? Jaksatko pidellä koko koiralaumaa, jos vastaa tulee jotain todella yllättävää ja koirasi eivät tottelisikaan sinua?

Koirille opetettavat perusasiat

Koko homma perustuu koiran ottamaan katsekontaktiin omistajaansa, muutamaan peruskäskyyn ja koko lauman palkitsemiseen yhtäaikaisesti. Jokaisen koiran tulee osata luoksetulo, pysähtyä käskystä, lähteä liikkeelle käskystä ja ottaa kontakti omistajaansa pyydettäessä. Mikään näistä ei ole kovin vaikeaa ja monet koirat osaavat nämä tavalliset peruskäskyt.

Aloitetaan harjoittelu kontaktin opettamisesta koiralle. Tarkoitus olisi, että koira itse oivaltaisi mistä se saa palkinnon. Itse käytän herkkuja palkintona, mutta jos koira ei välitä ruoasta täytyy omistajan keksiä jotain muuta millä koiraa voi palkita. Hihna pidetään läysällä ja odotetaan kunnes koira katsoo omistajaansa silmiin. Heti kun koira vähänkin osoittaa kiinnostusta omistajaansa , koira palkitaan sanomalla herkkua tarkoittava sana, maiskutus tms. ja annetaan koiralle herkku. Alussa voi palkita koiraa hienovaraisemmistakin omistajan huomioivista eleistä kuten korvan kääntäminen omistajaa kohden (jotta koira kuulee paremmin omistajaansa).   Myöhemmin voi liittää käskyn omistajan pyyntöön kontaktista. Jos koira on kiinnostuneempi ympäristöstä kuin omistajastaan, voi koiraa kutsua nimellä tai muulla kontaktia tarkoittavalla sanalla ja palkita heti katsekontaktista.

Se oli poikachihu, joka pissasi sisälle. Oli joskus sattunut vahinko ennenkin, mutta nyt murkkuikäinen hormonihuuruinen juniori oli nostanut koipea muuten vain muovikassia vasten sisällä. Pitäisiköhän omistajan käydä heti ostamassa poikapöksyt?

Voi hormoonihuuruiset juniorit!

Nuoret nartut saattavat ennen ensimmäistä kiimaansa pissata sänkyyn, matolle tai jonnekin muualle täysin odottamattomaan paikkaan. Nuoret urokset kokeilevat sisälle merkkailua varsinkin, jos juoksuisten tyttöjen hyviä tuoksuja osuu sieraimiin.

Oli kyseessä tyttö- tai poikachihu niin ensin kannattaa kokeilla torumista koiran jäädessä kiinni itse teosta. Jos siis näkee koiran pissaavan sisälle. Samalla kannattaa palkita koiraa ulos tarpeiden tekemisestä, jolloin murkkuikäinen nuori koira pikkuhiljaa ymmärtää sisälle pissaamisen olevan ei-sallittua ja ulos pissaamisen toivottua. Tähän luonnollisesti liittyy se, että koira pääsee riittävän usein ulos tarpeilleen eikä sisällä ole enää pentuajan sanomalehtiä tai muita sallittuja pissapaikkoja. Koiralle voi olla varsin vaikeaa ymmärtää, että sisällä olisi joitakin paikkoja, joihin saa pissata, mutta monta muuta paikkaa joihin ei saa pissata. Koiran on huomattavasti helpompi ymmärtää ettei sisälle pissata ollenkaan, mutta ulos pissaaminen on toivottavaa.

Toki ulkonakin voi olla paikkoja, joihin pissaaminen ei ole niin toivottua, mutta näiden paikkojen opettamisessa pitäisi olla huomattavasti hillitympi ja ymmärtäväisempi. Koira mieluiten ainoastaan ohjataan sopivampaan paikkaan ilman torumista. Koska koirahan kuitenkin tekee tarpeensa ulos, mikä on toivottua.

Merkkailulle erityisesti alttiita kohteita sisällä ovat muovipussit ja muut poikkeuksellisesti lattialla lojuvat epämääräiset asiat. Eli lattiat pidettävä tyhjinä. Lisäksi erityisen houkuttelevia ovat lattian rajaan ulottuvat kankaat kuten pitkät verhot ja roikkuvat sängyn peitteet.

Jos koiralla on jokin mieluisa paikka toistuvaan pissailuun, voi kokeilla hajunpoistajasuihkeita eläinkaupasta, valkopippurijauhetta tai laittaa ko. kohtaan koiran sänky tai suurikokoinen luu. Näin koira saatetaan saada ymmärtämään ettei pissaaminen ole enää toivottavaa.

Merkkailuvyön käyttö on monissa chihuahua-tapahtumissa pakollinen kaikille uroksille. Jos koiralla ei ole virtsatietulehdusta ja se on muutenkin terve, mutta koulutus ei silti onnistu niin sitten vasta kokeillaan merkkailuvyötä. Merkkailuvyön käyttö voi kuitenkin olla tarpeellista kyläillessä, jos omistaja haluaa keskittyä seurusteluun koiran koulutusta enemmän.

 

Jatkossa kirjoitan blogia koirieni sivuston yhteydessä, eli www.KolumbusChihuahuas.com

Vanhempia blogi-kirjoituksia voi lukea http://katrixdesign.blogspot.com

 

Chihumaisin terveisin,

Katri Rantanen

Kevään pennuista jätin itselleni kasvamaan neljä pentua ja näistäkin kolme ovat samanikäisiä. Melkein joka vuosi olen opettanut yhden, usein useammankin pennun sisäsiistiksi, mutta nousi silti pieni ahdistus näin monen pennun opettamisesta sisäsiistiksi. Kyseessä kuitenkin kahta sukupuolta sekalaumassa ja kääpiörotu, chihuahua. Kääpiökoirilla sisäsiisteysongelmat ovat yleisempiä verrattuna moniin suurempiin koiriin.

Meillä kaikki koirat ovat tähän mennessä saavuttaneet sisäsiisteyden, joten miksipä asiaa turhaan pelätä etukäteen vaan kerrata sisäsiisteyden aakkoset.

1) Merkkailu on vaikeampi saada kuriin myöhemmällä iällä kuin sikarien vääntäminen sisälle, joten alkuun kannattaa keskittyä pissojen onnistumiseen ulos. Pentu pissaa heti herättyään, leikin loputtua ja heti ruokailun jälkeen. Siis aika usein. Säännöllinen päivärytmi auttaa sekä omistajaa tietämään koska pennulla on mahdollisesti hätä, kuin myös pentua tietämään koska pääsee ulos. Pennun käyttäytymistä on seurattava sisätiloissa: Usein pentu etsii pissapaikkaa hetken, pyörii ja haistelee ennen tarpeiden tekoa.

2) Eri-ikäisiltä pennuilta voi vaatia eri tasoista sisäsiisteyttä. Pienet pennut pissailee ihan koko ajan. Ihan pienet jopa 5-10 min välein hereillä ollessaan, jolloin tärkeintä on ylläpitää pennun kykyä tehdä ne pissat myös ulos. Ei ole kovin kivaa, että vietettyään koko päivän ulkona pentu lorottaa päivän ensimmäiset pissat huokaisten tullessaan sisälle. Alle kolme kuukautisen pennun sisäsiisteydessä tärkeintä on, että pentu osaa tehdä tarpeet myös ulos siellä käydessään sisällä olevien sanomalehtien lisäksi. Kolme – neljä kuukautinen pentu voi jo olla varsin sisäsiisti, jos se viedään ulos useita kertoja päivässä ja joka käynnillä tarpeet tulevat ulos. Usein puolivuotias onkin jo sitten varsin sisäsiisti.

3) Kannattaa opettaa pennulle pissaaminen käskystä. Pennun pidätyskyky kasvaa koko ajan. Kun omistaja tietää pissaako pentu 1, 2, vai 3 tunnin välein, hän vie sen ulos tarpeille ennen kuin tarpeet ehtivät tulla sisälle. Tällöin elämää helpottaa kovasti, jos pentu tekee tarpeensa heti ulos päästyään ettei omistajan tarvitse oleskella tuntikausia ulkona ja odottaa pissan tulemista. Pentu pissaa varmimmin heti herättyään, syötyään tai leikin loputtua, jolloin pissaamista toivottaessa sanotaan kehotuskäsky ja toimituksen jälkeen pentua kehutaan. Näin pentu oppii tekemään tarpeensa käskystä.

4) Yösiisteyden oppimiseen kannattaa panostaa. Aamulla pentu viedään ulos aivan heti pennun herätessä. Hyvä jos omistaja ehtii aamutakin niskaansa heittää, kun jo pitää mennä. Illalla vastaavasti viimeinen pissa käydään tekemässä juuri ennen omistajan nukkumaan menoa. Vaikka pentu olisi jo väsynyt päivän touhuista ja nukahtaisi varsin aikaisin illalla niin kannattaa hieman vanhempi pentu herättää juuri ennen omaa nukkumaan menoa sen verran, että pennun kanssa käy iltapissalla. Tällöin pentu saa onnistumisia yösiisteydessä jo varsin aikaisin.

5) Reviirin laajentaminen. Lenkkeilyn aloittaminen viimeistään kolme – neljäkuukautisten pentujen kanssa vaikuttaa suotuisasti sisäsiiteyden oppimiseen. Pennun tahdissa lähdetään liikkeelle ja laajentamaan reviiriä. Liikunta aktivoi myös vatsan toimintaa, jolloin tarpeet tulevat helpommin ulos.

6) Sisäsiisteyden oppimista helpottaa, jos pennulla on pääsy ulos niin halutessaan. Jossain vaiheessa sisällä oleva pissapaikka (sanomalehti) kannattaa siirtää oven eteen, jolloin koiran pyöriessä sanomalehdellä pystyy omistaja viemään pennun ulos tarpeilleen tai avaamaan oven, jotta koira pääsee ulos tarpeilleen. Vapaa pääsy ulos antaa mahdollisuuden pennulle käydä tarpeilla ulkona aina halutessaan.

7) Liikkumatilan rajaaminen. Pennun liikkumatilaa kannattaa rajata yön ajaksi ja yksin olon ajaksi. Tällöin pentu pikkuhiljaa oppii pidättelemään. Monetkaan pennut eivät halua tehdä tarpeitaan kovin lähelle nukkumapaikkaansa. Jos oleskelutila päiväsaikaan on kovin laaja suuressa asunnossa tms, helpottuu pennun toimien seuraaminen ja mahdollinen ulosvienti, kun pennun olotila rajataan niihin alueisiin, joissa sisäsiisteyttä opettavat ihmiset oleskelevat. Myös pentu helpommin opettelee pidättelemään hetken, kun ei ole sopiva peränurkkausta johon voisi sikarinsa vääntää.

8) Kodin siisteyden pitäminen korkealla. Lattioiden pesu viikottain on ehdotonta. Jos vahinkoja on sattunut matoille tai muihin vaikeasti pestäviin kohteisiin, mutta mattoja ei haluta poistaa lattioilta sisäsiisteysopettelun ajaksi, voi näihin ripotella valkopippurijauhetta tai sumutettavaa hajunpoistajaa. Koiralla on todella tarkka hajuaisti ja tarpeet tulee mieluusti paikkaan johon ne on ennenkin tehty. Myös koiran sängyn tai suuren luun nostaminen pissapaikan päälle, tai koiran ruokkiminen ko. kohdalla voi hyvinkin vahvistaa halua pitää paikka siistinä.

9) Ulos pissaaminen kiva juttu – sisällä ei niinkään. Pentua kehutaan tarpeiden tekemisestä ulos ja varsinkin alkuun palkitaan myös herkkupaloilla. Jos vanhempi pentu pissaa omistajan nähden sisällä johonkin muualle kuin sanomalehdelle tai ihan sen viereen, sitä voi jossain vaiheessa ruveta hieman torumaan asiasta ja kiiruusti viedä pentu ulos.

Vielä ripaus sinnikkyyttä niin eiköhän ne pennut sisäsiistiksi opi!

Katri Rantanen